Kari Sipilä NestorPartnersin tilaisuudessa 2.11.2011:
Dr. Kari Sipilä in Chamber of Commerce in Minneapolis on October 12, 2011:
Kari Sipilä Kauppalehdessä 8.1.2009:
Tekn.toht. h.c. Kari Sipilä Helsingin Sanomissa 15.11.2010:
Kari Sipilä NestorPartnersin hallitukseen
Tekn.toht. h.c. Kari Sipilä on valittu NestorPartnersin hallituksen jäseneksi 16.2.2010 pidetyssä vuosikokouksessa. Hän on myös kansainvälisen valiokunnan puheenjohtaja. Nestorit toimivat yritysjohdon neuvonantajina, mentoreina ja yritysten hallitusten jäsenenä ja tarjoavat laaja-alaisen osaamisensa ja pitkäaikaisen kokemuksensa eri aloilla yritysjohdon käyttöön.
Lisätietoja: www.nestorpartners.fi
Tekn.toht. h.c. Kari Sipilä esitelmöi Innovaatio-Suomi -tilaisuudessa Heurekassa 30.11.2008:
Dr. Kari Sipilä esitelmöi LESin (USA,Canada) konferenssissa Orlandossa, Fla 22.10.2008 (Yhteenveto):
Collaboration between Universities and Companies in the Nordic Countries
Tekn. toht. h.c. Kari Sipilä esitelmöi Millennium Youth Forumissa 25.9.2007 aiheesta “Keksintöjen synty”, joka oli esitelmätilaisuus nuorisolle Salossa osana Millennium Prize 2006 voittaja Shuji Nakamuran Suomen vierailua
Tekn.toht. h.c. Kari Sipilä kutsuttu NestorPartnereiden osakkaaksi
NestorPartnereiden hallitus on kokouksessaan 12.12.2006 kutsunut tekn.tri h.c., tekn. lis. Kari Sipilän NestorPartnereiden osakkaksi.
NestorPartners on liiketoiminnan kehittämisen palveluyritys, jonka päätehtävä on edistää osakkaidensa palvelujen myyntiä. Tavoitteena on tarjota osakkaittensa laaja-alainen ja pitkäaikainen kokemus tämän päivän yritysjohdon käyttöön liiketoiminnan parempien tulosten ja jatkuvan kasvun aikaansaamiseksi.
NestorPartners osakkaat omaavat hyvän kokemuksen vastuullisina johtajina ja johtavina asiantuntijoina sekä kotimaassa että ulkomailla, mm.
- eri aloilla toimivissa yrityksissä
- julkisella sektorilla
- järjestöissä
- yrittäjinä
- asiantuntijatehtävissä
Näitä kokemuksia on mahdollista hyödyntää nykypäivän liiketoiminnan ja julkisen sektorin määrä- ja pitempiaikaisissa toimeksiannoissa mm. seuraavan tyyppisissä tehtävissä:
- Keskustelukumppanina yrittäjille ja yritysjohdolle
- Hallituksen tai johtoryhmän jäsenenä
- Asiantuntijana strategioiden arvioinnissa
- Asiantuntijana myynnissä ja markkinoinnissa
- Mentoreina
- Konsultteina
- Projektitehtävissä
- IT- ja tietojärjestelmäasiantuntijana
- Yrityssaneerauksien suunnittelijoina ja toteuttajina
- Vuokrajohtajana
- Kansainvälistymisen neuvonantajana
Lisätietoja www.nestorpartners.fi, www.futureinnovations.fi
Tekn.toht. h.c. Kari Sipilä Millennium-palkinnonjakoon liittyneessä Youth Forumissa Heurekassa 9.9.2006:
Miten keksinnöt syntyvät?
Osaamista ja koulutusta arvostetaan maassamme korkealle. Innovatiivisuus ja uuden luominen ovat osaamisen tärkeitä sovellutuksia. Silti voidaan kysyä, vieläkö tarvitaan uutta, eikö nykyisillä laitteilla ja teknologioilla jo pärjätä? Uutta tarvitaan, sillä suomalainen yhteiskunta on moderni ja uudistumishakuinen. Uutuuksilla lisätään myös yritysten ja maamme kansainvälistä kilpailukykyä.
Koululaiset ja muu nuoriso ovat monessa asiassa avainasemassa. Esimerkiksi tietotekniikassa, muodissa ja ympäristötietoudessa nuoret ovat usein edelläkävijöinä. Nuoriso luo myös merkittävästi kysyntää eri aloilla ja osaa osoittaa, mitä haluaa. On siis luonnollista, että nuoriso on myös kiinnostunut miettimään uutta, he ovat luovia, idearikkaita, ennakkoluulottomia ja kekseliäitä.
Uudet keksinnöt syntyvät monella eri tavalla. Ne voivat syntyä tieteellisestä tutkimuksesta kuten lääkkeet. Monet hyvistä tuotteista syntyvät myös yritysten ja yliopistotutkimuksen yhteistyönä – tässä yhteistyössä Suomi on EU:n eturintamassa. Markkinahakuiset ja asiakaslähtöiset keksinnöt syntyvät yrityksissä tutkimus- ja tuotekehitystyössä. Silloin haetaan ratkaisuja ongelmiin tai uusia ja paranneltuja tuotteita ja menetelmiä. Hyviä esimerkkejä ovat kännykkä, tekstiviesti, monet pelit ja tietokoneohjelmat jne. Erityisesti tietotekniikassa on lukuisia nuorten menestystarinoita, esimerkiksi Linux-käyttöjärjestelmän kehittäjä Linus Thorvalds ja virtuaalisen Habbo Hotel -peliyhteisön luoneet Sampo Karjalainen ja Aapo Kyrölä.
Keksinnöt voivat syntyä kenen tahansa oivalluksena tai vastauksena kysymykseen: ”Miksei voisi tehdä näin?” Mielen rentous esimerkiksi unessa voi edistää keksintöjen pulpahtamista esiin. Myös sattuman kautta voi syntyä keksintöjä kuten penisilliini tai itseliimautuvat muistilaput. Keksinnöt voivat tulla käyttöön myös muulla alalla kuin missä niitä on kehitetty, esimerkiksi uusia materiaaleja saadaan avaruustutkimuksen tuloksina.
Keksinnön kehittäminen lähtee ideasta ja siihen voi liittyä teollisoikeudellinen suojaus kuten patentointi. Idean alkuvaiheessa asia kannattaa pitää salassa! Idea on kehitettävä tuotteeksi, joka on saatava markkinoille asiakkaiden käyttöön. Tämä prosessi vaatii osaamista ja rahaa, mutta siihen löytyy myös auttajia ja rahoittajia www.yrityssuomi.fi.
Erityisesti koululaisten ja muiden nuorten keksinnöllisyyden edistämisen ja oivallusten esille tuomiseen on Suomessa monia keinoja kuten tiedeleirejä ja erilaisia kilpailuja. Näitä ovat mm. Tutki-Kokeile-Kehitä-kilpailu Young Scientist-jatkokilpailuineen, Viksu-tiedekilpailu lukiolaisille ja Innosuomen koululaisten ideakilpailu Innokoulu (www.tek.fi/tukoke, www.aka.fi/viksu, www.innosuomi.fi ). Luonnollisesti nuorten käytettävissä ovat kaikki tavanomaiset keksintötoiminnan luottamukselliset neuvonta- ja rahoitusorganisaatiot.
Jos elämänurakseen valitsee tieteen, tutkimuksen tai innovaatiosektorin, voivat mahdollisuudet uralla yltää aikanaan vaikka Millennium-palkintoon, jonka Tim Berners-Lee ja Shuji Nakamura ovat saaneet merkittävistä keksinnöistään ihmiskunnan hyväksi (www.millenniumprize.fi).
On siis hyvä kulkea silmät auki, ihmetellä ja epäillä sekä miettiä, mitä uutta tarvittaisiin ja miten asian ratkaisisin ja siten katsoa eteenpäin tulevaisuuteen.
Kari Sipilä Tekniikka ja Talous -lehdessä 23.2.2006 (ote):
Innovaatiopolitiikassa sanoista tekoihin
Suomalainen innovatiivisuus on ollut mantra, sitä hoetaan ja siitä ollaan ylpeitä. Nyt kuitenkin on pysähdytty paikoilleen ja ratkaisuksi haetaan innovaatiopolitiikan uusimista. Painopiste tulee kuitenkin siirtää suunnittelusta toteutukseen.
Kateus, suuri kansallinen ongelmamme, vaivaa myös innovaatiosektoria. Puurramme mieluummin pienyrityksenä tietokoneemme ääressä kuin toteutamme lisäarvoa tuottavaa yhteistyötä ja aikaansaannostemme kaupallistamista. Emme osaa kilauttaa kaverille. Emme osaa rakentaa menestysyritystä kymmenestä pienyrityksestä. Markkinoinnissa, kaupankäynnissä ja lisensoinnissa olemme tunnetusti jälkijunassa.
Naapurit ovat meille mahdollisuus. Kuitenkin, vaikka Venäjän kauppa on kasvanut voimakkaasti, on todellisia tuloksia niukasti innovaatiosektorilla – myönteisenä poikkeuksena Pietarin jätevedenpuhdistamo, joka oli upea ja innovatiivinen rahoitus- ja yhteistyöpaketti.
Yliopistojen keksintölakia ollaan muuttamassa pääasiassa työsuhdekeksintölain suuntaan, mutta ei ole tutkimuksia eikä ennusteita, onko sen vaikutus innovaatioaktiviteettia ja businesta voimakkaasti lisäävä. Riittävätkö tutkijoiden innovaatiomotivaatio ja yliopistojen rahat patentointiin, tuotekehitykseen ja kaupallistamiseen?
Innovaatioalan toiminta on nyt suunnattava arkipäivän työhön ja niiden tuloksiin.
Kenkä ei purista innovaatiopolitiikan laatimisesta vaan aktiviteeteista käytännön työssä. Meillä Suomessa on hyvät innovaatiostrategian ja -politiikan suuntaviivat, mutta toimenpiteet ja toteutus ontuvat. Menestyksemme ratkaisu on siinä, miten voimme saada uutta virtaa innovatiiviseen työhön yrityksissä ja yliopistoissa.
Tekn.toht. h.c. Kari Sipilä Sosiaalisen Yrittäjyyden Foorumissa Helsingissä 19.2.2006:
Tekniset ja sosiaaliset innovaatiot
Sosiaaliset innovaatiot ovat eräs uusi haaste, joiden kehityspolulla ollaan vasta alkuerissä. Sosiaalisilla innovaatioilla tarkoitetaan yleensä uusia toimintatapoja tai malleja. Ne saattavat perustua teknisten tai palveluinnovaatioiden käyttämiseen tai ne ovat niistä riippumattomia uusia toimintoja. Sosiaalisiksi innovaatioiksi mainitaan usein esimerkiksi informaatioteknologian sovellutusten käyttöönotto useilla aloilla, etäterveydenhoito, turvapuhelimet, kouluruokailu, äitiyspakkaukset, lasten päivähoito, jopa isyysloma ja paljon muuta. Joskus näyttää olevan myös kyse siitä, että vanhoja oivalluksia tai toimintatapoja on jälkikäteen alettu nimittää sosiaalisiksi innovaatioiksi.
Suomalaisilla on jatkuvasti hyvät mahdollisuudet menestyä keksintö- ja innovaatiosektorilla. Vahvuutemme lähtee ihmisistä, luonteestamme, luovuudesta ja osaamisesta. Olemme uteliaita, uutuushaluisia, naapureille kateellisia, mietiskelijöitä ja kriittisiä. Etsimme luonnosta voimaa ja uusiutumista. Kysymme miksi näin ei voi tehdä ja voisiko tämän tehdä toisin. Olemme systemaattisia, ahkeria ja tunnollisia, jopa EU:n mallioppilaita. Keksinnöllisyys versoo näistä ominaisuuksista. Nämä piirteet ovat johtaneet suomalaiset monella alalla erityisesti teknisissä innovaatioissa maailman huipulle, mutta se ei ole tapahtunut ilman osaamista, sisua ja työntekoa.
Sosiaalisten yritysten kannalta, verrattuna muihin yrityksiin, ei liene suuriakaan eroja itse innovaatioprosessissa. Ideat syntyvät, niitä kehitetään ja tarvitaan henkisiä ja taloudellisia voimavaroja. Vain osa hyvistäkin ideoista kaupallistuu ja menestyy. Eroja saattaa kuitenkin olla ideoiden sovellettavuudessa ja toteutusmahdollisuuksissa, mikä on otettava huomioon jo liiketoiminnan suunnittelussa. Myös itse tuotantoprosessissa voi olla eroja.
Keksintöjä syntyy perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen tutkimusryhmien työssä, yrityksissä oman tuotekehityksen tuloksina, ihmisten oivalluksina tai vastauksena ongelmiin tai markkinatarpeeseen. Joskus vaaditaan keksinnöllisyyttä oivaltaa, että on tehty keksintö. Ensi vaiheessa onkin tarkasteltava uuden idean ominaisuuksia ja vertailtava ideaa tunnettuihin ratkaisuihin. Ylensä joka tapauksessa on viisasta kääntyä asiantuntijan puoleen, tietysti luottamuksellisesti molemmin puolin.
Idea tai tekninen keksintö on ollut hyvä silloin, kun se on tuonut uudenlaisen ratkaisun, se on keksinnöllinen ja teollisesti valmistettavissa, on toteutunut ja onnistunut taloudellisesti. Valitettavasti monet lupaavalta tuntuvatkin keksinnöt aiheuttavat enemmän kustannuksia kuin tuovat tuloja. Harva idea on valmis syntyessään ja niinpä keksinnöt on kehitettävä tuotteiksi markkinoille.
Kysyntä on businekselle sekä uusille tuotteille ja menetelmille keskeinen kriteeri. Kuluttajat kysyvät ja ostavat uutuuksia ja teollisuus tarvitsee parempia ja tehokkaampia laitteita pärjätäkseen kotimaisessa ja kansainvälisessä kilpailussa. Yritys tarvitsee tällöin keksintöjä tai tuotekehitystä tai näiden yhdistelmiä sekä voimakasta markkinointia tuotteen menestymiseksi. Uudet tuotteet vaikuttavat merkittävästi myös työllisyyteen erityisesti pk-yrityksissä turvaten nykyisiä ja luoden uusia työpaikkoja. Innovatiivisuus on myös avainasemassa yrityksissä ja muissa organisaatioissa kehitettäessä erilaisia toimintoja ja toimintamalleja. Tulevaisuuteen ja kansainvälistymiseen on valmistauduttava pitkäjänteisesti.
Tekn.toht. h.c. Kari Sipilä Kiinan keksintöjä käsitelleessä yleisöesitelmässä Heurekassa 3.10.2004:
Kiinan oma innovatiivisuus voimakkaassa kasvussa
Vanhat kiinalaiset keksinnöt – kuten paperi, setelit, ruuti ja kompassi olivat aikanaan mullistavia. Nykyinen Kiina on myös lähtenyt voimakkaasti mukaan nykyaikaisen teknologian kehittämiseen. Sitä edeltävät panostus koulutukseen eri tavoilla, samoin kuin teollisoikeuksien kuten patentoinnin käyttö.
Kiinassa on 160 tieteellistä ja teknistä akateemista organisaatiota, ja tutkimusorganisaatioissa työskentelee 800 000 tutkijaa. Tutkimusmenoiksi on arvioitu 12 miljardia euroa eli noin yksi prosentti BKT:stä.
Teollisoikeuskoulutusta varten on oma koulutuskeskus ja teknologian kaupallistamista hoidetaan sekä teknologiansiirtokeskuksissa että äskettäin perustetun informaatioverkon avulla. Tieteen ja teknologian popularisointia mm. nuorisolle edistää vuonna 2001 avattu upea Shanghain tiedekeskus.
Kotimaisten keksintöjen patenttihakemuksia oli viime vuonna jo 56 700 kpl, joista 61 prosenttia oli yrityksistä ja yliopistoista. Kasvu edellisestä vuodesta on 26 prosenttia. Lääketiede, digitaali- ja puolijohdetekniikka olivat suurimmat alat. Kiinasta kansainväliseen patentointiin lähti vasta 1100 hakemusta, mutta määrä on kasvamassa 20 prosentin vuosivauhtia. Pääosa tutkimus- ja tuotekehitystyöstä ja niiden tuloksista syntyy Kiinan itärannikolla Shanghaissa, Guangdongissa ja Pekingissä.
Vuoden 2004 teknologian kehittämisen painopistealueina ovat mm. energiateollisuus ja siinä erityisesti öljyteollisuus, maakaasu- ja kivihiiliteknologia, ympäristöteknologia ja erityisesti vesikysymykset, maatalousteknologia uusine viljalajikkeineen sekä eri liikennemuodot.
Kiinan oman teknologian ja innovatiivisuuden voimakasta kehitystä kehittämistä edistää luonnollisesti voimakkaasti kasvanut kansainvälinen yhteistyö sekä yliopistojen että yritysten välillä. Selvästi on nähtävissä, että Kiina on myös innovatiivisuudessa voimakkaalla kasvu-uralla.
Kari Sipilä Jyväskylän yliopistossa 23.11.2003:
Seniorit tarvitsevat lisää keksintöjä ja innovaatioita
Merkittävä peruste innovatiivisuudelle on ihmisen elämänkaari. Tämä liittyy samalla lailla lapsuuteen, työikään ja ikääntymiseen, mutta tavoitteet ja tuotteet ovat osin erilaisia. Esimerkiksi helppokäyttöisyys ja oikeat materiaalit ovat keskeisessä asemassa lapsuuteen ja ikääntymiseen liittyvissä keksinnöissä. Kaikissa vaiheissa kuitenkin taloudellisuus, kilpailukyky, toimintavarmuus, turvallisuus ja onnistunut muotoilu ovat hyviä tavoitteita uutuustuotteille.
Millä ikääntyviä kansalaisia ja kuluttajia paljon koskettavilla aloilla suomalaiset ovat edelläkävijöitä ja kansainvälisesti menestyviä? Suomessa olisi näillä sektoreilla vielä paljon tarvetta ja haastetta innovatiivisuuteen. Tähtäimenä on seniorikansalaisten hyvinvoinnin edistäminen sekä yritysten kotimainen ja kansainvälinen kilpailukyky.
Suomessa on 1.6 miljoonaa yli 50-vuotiasta asukasta, joista noin miljoona on yli 65-vuotiaita. Yli 55-vuotiaista lähes kaksi kolmasosaa asuu yksin. Ikääntyvien absoluuttiset ja suhteelliset määrät ovat sekä Suomessa että muissa EU-maissa kasvussa. Seniori-ikäisten merkitykseen, toiveisiin, tarpeisiin ja käyttökokemuksiin erityisesti innovaatioiden ja uusien tuotteiden kannalta Suomessa ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota.
Käytössä on toki monenlaisia senioreita hyödyttäviä koti- ja ulkomaisia innovaatioita kuten lääkkeitä, lääkeannostelijoita, liukastumisen estolaitteita, nostimia, tukikahvoja, hälyttimiä ja varoittimia, säätölaitteita, kävelysauvat, rollaattori, erityisruokia, ateriapalveluja, asumis-, keittiö-, kylpyhuone- ja sisustusratkaisuja. Monessa tapauksessa niistä on kuitenkin löytynyt puutteita tai käyttöongelmia, joita on tuotu esille alan tutkimuksissa.
Lähes lentäväksi lauseeksi on muodostunut kysymys, koska kauppaan tulee kännykkä, jonka näppäimet ovat riittävän isot senioreiden sormille. Palovaroittimet eivät toimi, kun ensiasennuspatterit ovat kuluneet loppuun. Hella jää päälle, kun se ei sammu automaattisesti. Digitaalikello välkkyy nollaa, koska säätäminen on vaikeaa. Tietokonetta ei osata tai uskalleta käyttää virustorjunnan onnistumisesta puhumattakaan. Rullatuolin aukaiseminen kuljetusasennosta on hankalaa ja joskus istuttaessa jarrut eivät pidä. Lääkkeitä unohdetaan ottaa tai otetaan liikaa. Pullot ja purkit on vaikea avata heikoilla käsivoimilla. Liukkaus voi olla kohtalokasta.
Joskus on kyse siitä, että olemassa on hyviä keksintöjä ja tuotteita, mutta niitä ei ole käytettävissä. Esimerkiksi taloon ei ole rakennettu hissiä, kaiteet ja luiska puuttuvat tai uima-altaaseen on hankala mennä. Lisäksi usein voi olla kysymys korkeasta henkisestä kynnyksestä ottaa rollaattori tai jokin muu omaa vanhenemista osoittava apuväline käyttöön.
Senioreiden tarvitsemia uusia tuotteita tulisikin tarkastella käyttäjälähtöisesti eli selvittää ja tuoda esille seniorikansalaisten toiveita ja ongelmia sekä tarpeita uusille keksinnöille, tuotteille ja palveluille, jotka helpottavat ikääntyvien ihmisten elämää, toimintaa ja elinpiiriä. Samalla tulisi tarkastella myös toiveiden toteutumista nykytilanteessa.
Kari Sipilä LES Scandinavian uusi puheenjohtaja
Tekniikan tohtori h.c. Kari Sipilä on valittu LES Scandinavia -järjestön hallituksen puheenjohtajaksi 31.8.2004 alkaen. Puheenjohtajuuskausi kestää kaksi vuotta. Valinta tehtiin Tampereella pidetyssä LES Scandinavia -kongressissa, johon osallistui noin 160 osallistujaa 13 eri maasta. Kari Sipilä on Future Innovations -yrityksen toimitusjohtaja.
LES – Licensing Executives Society – on kansainvälinen uusien tuotteiden ja palvelujen kaupallistamista ja kansainvälistä yhteistyötä edistävä non-profit järjestö, johon maailmanlaajuisesti kuuluu noin 11 500 jäsentä. LES Scandinavian jäsenkunta muodostuu 500:stä eri aloilla toimivasta henkilöstä, jotka ovat kiinnostuneita lisensoinnista, teknologian siirrosta, immateriaalioikeuksista, alan juridiikasta ja innovaatiotoiminnasta. Suomesta jäseniä on noin 100. LES Scandinavia edistää jäsentensä osaamista ja tietämystä mm. kotimaisessa ja kansainvälisessä lisensoinnissa ja kansainvälisessä lisenssioikeudessa sekä helpottaa jäseniään luomaan kansainvälisiä kontakteja.
Lisätietoja: www.lesi.org/les-scandinavia.org.
Tekn.tri. h.c. Kari Sipilä Millennium-teknologiapalkinto -tapahtumiin liittyneessä esitelmässä Heurekassa 16.6.2004:
Keksinnöt syntyvät monin eri tavoin
Moni on sanonut tehneensä keksinnön unessa. On totta, että uni rentouttaa mielen ja keksintö voi pulpahtaa esille. Harvoin kuitenkaan itsestään, sillä yleensä unessa syntynyttä keksintöä edeltää ongelman tai etsityn ratkaisun miettiminen, valmistelu ja kypsyttely, usein pitkäänkin. Oivallus pulpahtaa esille, sitten kun aivoilla on aikaa pyöritellä mielessä olevaa ongelmaa.
Sattuma on toinen yleiseksi mainittu keksintöjen syy. Tiedemaailmassakin siitä on hyviä esimerkkejä, esimerkiksi penisilliinin, nailonin, tarranauhan ja heikosti liimautuvien muistilappujen keksinnöissä on sattumalla ollut suuri osuus.
Tieteellinen tutkimus johtaa usein tärkeisiin keksintöihin. Tutkimuksessa voidaan eri tavoin lähestyä tutkittavaa asiaa, esimerkiksi loogisesti tai kokeillen, vertaillen aiempiin menetelmiin tai tuloksiin, tavoitehakuisesti uutta etsien, analyyttisesti jne. Tieteellinen tutkimus voi etsiä kiinnostuksensa kohteet vapaasti tai tavoitteisiin ja ratkaisuihin pyrkien. Usein esimerkiksi lääkkeet pitkällisen tutkimustyön tuloksia ja tutkimukseen ja oivalluksiin perustuu myös Millennium-palkitun World Wide Webin, www:n, keksiminen.
Erityisesti soveltava tutkimus on usein markkina- tai asiakaslähtöistä ja siihen liittyy usein samalla tuotekehitystä ja muuta vuorovaikutusta. Tällöin tavoitellaan uusia tuotteita, etsitään esimerkiksi uusia soveltuvia materiaaleja tai yhdistellään eri tekniikoita. Tietotekniikan kehitys on nostanut esille monia vanhoja keksintöjä uudessa ja nykyaikaisessa muodossa. Yhä enenevässä määrin erityisesti soveltavaa tutkimusta tehdään yrityksissä sekä yritysten ja yliopistojen yhteistyönä. Kun molemmista suunnista kootaan parhaat voimat, saavutetaan usein erinomaisia uusia keksintöjä, joista monet patentoidaan ja kehitetään tuotteiksi markkinoille. Tällöin keksinnöt ovat systemaattisen tutkimus- ja tuotekehityksen tuloksia. Tämä keksintöjen syntymis- tai tekemisryhmä lienee merkittävin teollisuudelle ja usein myös kuluttajillekin, esimerkiksi kännyköihin, hisseihin ja paperikoneisiin liittyvät keksinnöt ja tuoteparannukset ovat hyviä esimerkkejä.